hybridiuhka
Kommentti

Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta

Kevättalvella 2014 avoimeksi sodaksi edennyt Ukrainan kriisi sekä Venäjän suorittama Krimin niemimaan anneksointi on vauhdittanut eurooppalaista keskustelua valtiolähtöisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta. Tässä yhteydessä keskusteluun on juurtunut myös hybridisodankäynnin käsite. Kuten niin usein turvallisuuspolitiikkaan liitettävien uudiskäsitteiden kohdalla, myös hybridisodasta käyty akateeminen ja poliittinen keskustelu on vaikuttanut toisinaan ennemminkin lisäävän hämmennystä kuin tuovan selkeyttä kyseisen ilmiön hahmottamiseen. Sittemmin on alettu puhumaan myös hybridivaikuttamisesta sekä, viimeisimpänä tulokkaana, edellisten kahden välimaastoon sijoittuvasta hybridihäirinnästä.

Lue lisää!

Vieraskynä

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa määrin avaruusromusta. Maapallon kaupungistuminen uhkaa ympäristön ja ihmiskunnan hyvinvointia, mutta samaan aikaan se tarjoaa myös mahdollisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Kaupunkimaisen yhteiskunnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti kaupungeissa.

Lue lisää!

Jonne Renvall
Nosto

Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?

Sosiaalisten riskien hallinta on käsitteenä monelle vieras. Useimmiten se kuitenkin yhdistetään jollain tavalla sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuusjärjestelmiin. Mielleyhtymä on aivan oikea, ja sosiaalisten riskien hallinta onkin yleensä luokiteltu Suomessa sosiaalipolitiikan alaisuuteen, sen yhdeksi tehtäväksi. Tällainen määrittely supistaa sosiaalisten riskien hallinnan yhteiskunnan ylläpitämäksi sosiaaliturvaksi, vaikka käytännössä sosiaalisia riskejä hallitaan huomattavasti laajemmalla rintamalla.
Lue lisää!

Vieraskynä

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä?

Lue lisää!

Puhe politiikasta rakentaa poliittista todellisuutta.
Nosto

Puhe ja politiikka

Monesti tuntuu siltä että politiikka on pelkkää puhetta. Tällä usein tarkoitetaan sitä, että puhe on merkityksetöntä silloin, kun tarvittaisiin todellisia toimia. Puhe, etenkin politiikassa, on kuitenkin mitä oleellisempaa toimintaa. Puhe muokkaa maailmaa, toimia ja käytäntöjä. Puheella synnytetään ja tuotetaan uudelleen yhteistä kuvaa siitä missä tilanteessa ollaan, mitä on ongelmamme, mitkä ovat tavoitteemme, ja mitä on tehtävä.
Lue lisää!

Guest Writer

Corporate Policies, State Institutions, and Activist Pressure: Uncovering Pathways to Remedy for Corporate Human Rights Abuses

As corporations continue to face mounting criticism from activists, local communities, and academics for the effects that their operations have had on human rights in various locales, scholarship in business and human rights (BHR) has gained significant traction. A growing consensus exists amongst practitioners and society at large that corporations have human rights obligations the so-called “corporate responsibility to respect human rights”(Ruggie, 2013).
Read More!

toiveikas nuori
Nosto

Työelämään suuntaava nuori tarvitsee psykologista pääomaa

Psykologinen pääoma mahdollistaa aktiivisen otteen omaan elämään

Modernissa työelämässä tarvitaan substanssiosaamisen lisäksi erilaisia metataitoja. Psykologisen pääoman osatekijät eli itseluottamus, sitkeys, optimistisuus ja toiveikkuus ovat hyviä esimerkkejä näistä. Hieman yksinkertaistaen voidaan kiteyttää, että psykologinen pääoma on kykyä nähdä mahdollisuuksia, uskallusta tarttua niihin sekä sitkeyttä jatkaa yrittämistä myös silloin, kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja.

Lue lisää!