Nosto

Markkinointia paremman huomisen puolesta

Esittelen tässä blogitekstissä toisinaan hieman vähemmälle huomiolle jäävää markkinoinnin osa-aluetta – sosiaalista markkinointia. Sosiaalisella markkinoinnilla on keskeinen rooli omassa väitöskirjatutkimuksessani, joka keskittyy ruokahävikkiin ja sen vähentämisen edistämiseen. Termin ”social marketing” suomenkielisestä nimestä on hieman erimielisyyttä ja välillä yhteiskunnallista markkinointia ja sosiaalista markkinointia käytetään toistensa synonyymeinä. Käytän tässä tekstissä käsitettä ”sosiaalinen markkinointi” FSMA:n ehdotuksen mukaisesti.

Lue lisää!

Nosto

Näkökulmia markkinoinnin evoluutioon ja revoluutioon

Markkinointi on liiketaloustieteiden suurin väärinymmärrys.

Se miten markkinoinnista tänään puhutaan, miten siitä kirjoitetaan, kuinka sitä käytännössä tehdään ja millaisen roolin itse asiakas on tässä yhtälössä saanut, heijastelee vuosisadan mittaista tarinaa. Tämä tarina on rakentunut kaltevalla pinnalla sijaitseville oletuksille markkinoinnin keskeisimmistä käsitteistä, tavoitteista ja toimenpiteistä. Sen seurauksena markkinointi on ajautunut strategiseen sivumarginaaliin, kapea-alaisesti määrittyväksi funktioksi ja irralleen yrityksen ydintarkoituksesta. Tätä väärinymmärryksen velkaa markkinointi nykyisellä mielikuvallaan maksaa.

Lue lisää!

Kommentti

Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen

Vaalien lähestyessä nuorten poliittinen passiivisuus nousee mediaotsikoihin. Kuluvan talven aikana tullaan pohtimaan eri foorumeilla, miten uudet sukupolvet saataisiin uurnille, kampanjoimaan, ehdolle ja näin vaikuttamaan. Keskusteluissa ei monesti jäädä miettimään, mitä poliittisuus nuorten elämässä tarkoittaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisessä toiminnassaan. Me esitämmekin tulevien vaalien osalta toiveen: Voitaisiinko kiinnittää enemmän huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen? Tiedä vaikka nuoret innostuisivat äänestämään, jos aikuiset ilmaisisivat kiinnostusta heidän toimijuuttaan kohtaan.

Lue lisää!

Nosto

Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja?

Tunnettu organisaatioteoreetikko ja politiikan tutkija Johan P. Olsen on hahmottanut yliopistojen yhteiskunnallista roolia osuvalla tavalla tekemällä eron institutionaalisen ja instrumentaalisen yliopistonäkemyksen välillä (Olsen, 2005). Institutionaalisen yliopistonäkemyksen mukaan yliopiston olemassa olon tarkoitus liittyy itseisarvoiseen uuden tiedon etsintään ja sivistystehtävään. Tällöin yliopiston toimintaa ohjaavat ensisijaisesti tieteenalojen omiin käytäntöihin ja akateemisen professioon liittyvät arvot ja normit. Institutionaaliselle näkemykselle on myös ominaista, että yliopistojen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti yliopistoyhteisön omista arvoista, tavoitteista ja tarpeista käsin. Sen sijaan instrumentaalisen näkemyksen mukaan yliopistoinstituutio voidaan nähdä yhteiskunnallisten tavoitteiden ja intressien toteuttamisvälineenä siinä missä muutkin julkiset organisaatiot. Yliopistojen arvo määrittyy siis välinearvona siitä käsin, mitä mitattavissa olevaa hyötyä ne tuottavat yhteiskunnalle niihin sijoitetun rahan vastineeksi.

Lue lisää!

Tulevia t'hdellisiä tutkijoita Tampereen yliopiston pihassa
Nosto

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla:

1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija;

2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja;

3. politiikkarelevanttia tietoa ja neuvoja tarjoava toimija; ja

4. väsymätön ja viisas julkinen intellektuelli.

Lue lisää!

Kommentti

Poliittinen päätöksenteko ja muunlajiset eläimet

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 64 miljoonaa broileria, noin 2 miljoonaa sikaa ja reilut 270 000 nautaa. Näiden ”tuotantoeläinten” lisäksi vaikutuspiirissämme elää noin 700 000 koiraa ja runsain mitoin muitakin ”lemmikeiksi” kutsumiamme eläimiä. Lisäksi hyödynnämme muunlajisia eläimiä myös tutkimus- ja opetuskäytössä. Näiden muunlajisten eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä. Yksi isoista kysymyksistä on, mitä näkökulmaa edustavien tahojen pitäisi edustaa näitä eläimiä poliittisessa päätöksenteossa.

Lue lisää!

Nosto

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille?

Lue lisää!

Nosto

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”

Lue lisää!

Nosto

Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa?

Monet poliittiset päätökset koskevat tulevia sukupolvia. Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän on tarkoitus kestää pitkälle tulevaisuuteen. 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus on vaikuttanut elämäämme vuosikymmeniä uudistuksen jälkeen. Itse aisassa miltei kaikki lainsäädäntö on tarkoitettu kestämään kohtuullisen pitkän ajan.
Lue lisää!