David Bowie
Opiskelijan näkökulma

Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson

Tutkimuksemme käsittelee kahta musiikkiartistia, David Bowieta ja Marilyn Mansonia, sekä heidän tapaansa hyödyntää roolihahmoja osana taidettaan. Molemmat muusikot ovat olleet omana aikanaan, Bowie 1970-luvulla ja Manson erityisesti 1990-luvulla, shokeeraavia ja karismaattisia hahmoja, joille yhteistä on se, että heidän julkisen ja yksityisen persoonansa rajapinta on vaikeasti hahmotettavissa. Tarkastelimme tapoja, joilla nämä kaksi taiteilijaa käyttävät lavapersoonia osana performanssiaan ja artisti-imagoaan, ja etsimme näiden yhteyksiä esiintyjien toimintaan yksityishenkilönä.

Lue lisää!

Alltmetrics play an increasing role in researchers´ lives.
Nosto

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan havainnoida, kuinka monta kertaa tutkimusta on katseltu, seurattu, jaettu ja ladattu sekä kuinka monta kertaa siitä on keskusteltu.

Lue lisää!

hybridiuhka
Kommentti

Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta

Kevättalvella 2014 avoimeksi sodaksi edennyt Ukrainan kriisi sekä Venäjän suorittama Krimin niemimaan anneksointi on vauhdittanut eurooppalaista keskustelua valtiolähtöisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta. Tässä yhteydessä keskusteluun on juurtunut myös hybridisodankäynnin käsite. Kuten niin usein turvallisuuspolitiikkaan liitettävien uudiskäsitteiden kohdalla, myös hybridisodasta käyty akateeminen ja poliittinen keskustelu on vaikuttanut toisinaan ennemminkin lisäävän hämmennystä kuin tuovan selkeyttä kyseisen ilmiön hahmottamiseen. Sittemmin on alettu puhumaan myös hybridivaikuttamisesta sekä, viimeisimpänä tulokkaana, edellisten kahden välimaastoon sijoittuvasta hybridihäirinnästä.

Lue lisää!

Vieraskynä

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa määrin avaruusromusta. Maapallon kaupungistuminen uhkaa ympäristön ja ihmiskunnan hyvinvointia, mutta samaan aikaan se tarjoaa myös mahdollisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Kaupunkimaisen yhteiskunnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti kaupungeissa.

Lue lisää!

Jonne Renvall
Nosto

Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?

Sosiaalisten riskien hallinta on käsitteenä monelle vieras. Useimmiten se kuitenkin yhdistetään jollain tavalla sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuusjärjestelmiin. Mielleyhtymä on aivan oikea, ja sosiaalisten riskien hallinta onkin yleensä luokiteltu Suomessa sosiaalipolitiikan alaisuuteen, sen yhdeksi tehtäväksi. Tällainen määrittely supistaa sosiaalisten riskien hallinnan yhteiskunnan ylläpitämäksi sosiaaliturvaksi, vaikka käytännössä sosiaalisia riskejä hallitaan huomattavasti laajemmalla rintamalla.
Lue lisää!

Vieraskynä

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä?

Lue lisää!

Puhe politiikasta rakentaa poliittista todellisuutta.
Nosto

Puhe ja politiikka

Monesti tuntuu siltä että politiikka on pelkkää puhetta. Tällä usein tarkoitetaan sitä, että puhe on merkityksetöntä silloin, kun tarvittaisiin todellisia toimia. Puhe, etenkin politiikassa, on kuitenkin mitä oleellisempaa toimintaa. Puhe muokkaa maailmaa, toimia ja käytäntöjä. Puheella synnytetään ja tuotetaan uudelleen yhteistä kuvaa siitä missä tilanteessa ollaan, mitä on ongelmamme, mitkä ovat tavoitteemme, ja mitä on tehtävä.
Lue lisää!