Haastattelu

Kaupunkia ei tarkastella kattojen yltä

Helmikuun lopulla Työväenmuseo Werstaalla keskusteltiin kaupungistumisen ajankohtaisimmista aiheista Governing Future Cities -seminaarissa. Tapahtuman järjestivät Suomen Akatemian rahoittama BEMINE-hanke yhdessä johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Seminaaripäivän keynote-puhujana toimi yhdysvaltalainen pitkän linjan kaupunkitutkija, emeritusprofessori Robert A. Beauregard Columbian yliopistosta.

Lue lisää!

Nosto

Dialogi kaupunkipolitiikassa

C21-kaupungit tekivät ajatuksellisesti tärkeän aloitteen suomalaisen kaupunkipolitiikan kehittämiseksi painottamalla muun muassa kumppanuuden merkitystä. Kumppanuus onkin parhaimmillaan dialogia eli yhdessä ajattelemisen taitoa.

Lue Lisää!

Highlight

The Rule of Law and Human Rights Are Intricately Intertwined

“Nationalism, corruption, polarization and populism. Undermining of human rights, separation of powers and hasty law-making”. These are all issues that were identified as major contemporary or future threats to the rule of law in the conference “How can we protect the rule of law”, held on 5th of February 2019 in Tampere University. The conference was organized by the Public Law research group and was a part of the official programme of the Finnish Presidency of the Council of Europe. The rule of law is also important in the upcoming Finnish EU presidency that begins at the start of July 2019.

Lue lisää!

Haastattelu

Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla

Aluetieteen professori Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikan rakentamisen vaikutuksia työmaan lähellä elinkeinoaan harjoittaviin yrityksiin haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmin. He ovat selvittäneet kyselytutkimuksen avulla yrittäjien mielikuvia siitä, kuinka ratikkahanke ja –työmaa vaikuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamiseen. Haastatteluiden avulla Ilari ja Kaisu ovat taas päässeet pureutumaan syvemmälle siihen, millaisia parannusehdotuksia yrittäjät haluavat välittää eteenpäin.

Tapasin Ilarin ja Kaisun lokakuun alussa haastattelun merkeissä. Istuimme alas Cafe lunch Pinnin pöytään puhuaksemme heidän toteuttamastaan tutkimuksesta ja siitä, kuinka sen tulokset ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi ratikkahankkeen tiedottamiseen. Uppouduimme keskustelemaan Kaisun ja Ilarin tutkimustyöstä ja ratikkahankkeesta lähes tunniksi. Koska kaikkea en pystynyt tiivistämään lyhyeen Facebook-artikkeliin, on paikallaan palata aiheen äärelle näin blogitekstin muodossa.

Lue Lisää!

Opiskelijan näkökulma

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa muihin rahoitustuotteisiin julkisella sektorilla. Avaamme tässä blogitekstissä hieman työskentelymme tähtihetkiä, työn pääpiirteitä sekä sitä, kuinka saimme työstämme vihreän rahoituksen tarjoajan, Kuntarahoitus Oyj:n kannustusstipendin.

Lue lisää!

Kommentti

Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen

Vaalien lähestyessä nuorten poliittinen passiivisuus nousee mediaotsikoihin. Kuluvan talven aikana tullaan pohtimaan eri foorumeilla, miten uudet sukupolvet saataisiin uurnille, kampanjoimaan, ehdolle ja näin vaikuttamaan. Keskusteluissa ei monesti jäädä miettimään, mitä poliittisuus nuorten elämässä tarkoittaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisessä toiminnassaan. Me esitämmekin tulevien vaalien osalta toiveen: Voitaisiinko kiinnittää enemmän huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen? Tiedä vaikka nuoret innostuisivat äänestämään, jos aikuiset ilmaisisivat kiinnostusta heidän toimijuuttaan kohtaan.

Lue lisää!

Nosto

Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja?

Tunnettu organisaatioteoreetikko ja politiikan tutkija Johan P. Olsen on hahmottanut yliopistojen yhteiskunnallista roolia osuvalla tavalla tekemällä eron institutionaalisen ja instrumentaalisen yliopistonäkemyksen välillä (Olsen, 2005). Institutionaalisen yliopistonäkemyksen mukaan yliopiston olemassa olon tarkoitus liittyy itseisarvoiseen uuden tiedon etsintään ja sivistystehtävään. Tällöin yliopiston toimintaa ohjaavat ensisijaisesti tieteenalojen omiin käytäntöihin ja akateemisen professioon liittyvät arvot ja normit. Institutionaaliselle näkemykselle on myös ominaista, että yliopistojen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti yliopistoyhteisön omista arvoista, tavoitteista ja tarpeista käsin. Sen sijaan instrumentaalisen näkemyksen mukaan yliopistoinstituutio voidaan nähdä yhteiskunnallisten tavoitteiden ja intressien toteuttamisvälineenä siinä missä muutkin julkiset organisaatiot. Yliopistojen arvo määrittyy siis välinearvona siitä käsin, mitä mitattavissa olevaa hyötyä ne tuottavat yhteiskunnalle niihin sijoitetun rahan vastineeksi.

Lue lisää!

Tulevia t'hdellisiä tutkijoita Tampereen yliopiston pihassa
Nosto

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla:

1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija;

2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja;

3. politiikkarelevanttia tietoa ja neuvoja tarjoava toimija; ja

4. väsymätön ja viisas julkinen intellektuelli.

Lue lisää!