Nosto

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen ulkopuolella olevista asioista selvän ottamista ja aiheesta paremmin tietävien kanssa keskustelemista. Seuraavaksi kerronkin, mitä kaikkea tiedolla johtamisesta voi omasta taustastaan riippumatta saada irti, jos malttaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan.
Lue lisää!

security and safety
Nosto

Taking security seriously

What is security? Years ago in 2005 I was invited by my British colleagues to contribute to The SAGE Dictionary of Criminology by writing an 1500 words entry “Security”. The entry and the definition in the beginning of it has obviously been good (enough) because it has been published also in the following editions (3rd edition in 2013 and 4th forthcoming edition in 2018). It was not an easy task but for me, as a political scientist by education, it was an honor to contribute to the world’s leading criminological dictionary.
Read more!

Nosto

Voiko Suomi olla oikeudellisesti vastuussa Portugalin metsäpaloista?

Portugalilaislapset ja nuoret ovat aikeissa haastaa 47 Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijaosapuolta tai ainakin osan niistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kanne kytkeytyy etenkin rajuihin metsäpaloihin, joissa on kuollut ja loukkaantunut kymmeniä ihmisiä. Poikkeukselliseksi kanteen tekee se, että tarkoituksena on vastuuttaa useita valtioita samanaikaisesti. Toistaiseksi kanne on vielä suunnitteluasteella. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohtia ja ennakoida niitä oikeudellisia perusteita, joita tapauksessa voi tulla sovellettavaksi.

Lue lisää!

Alltmetrics play an increasing role in researchers´ lives.
Nosto

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan havainnoida, kuinka monta kertaa tutkimusta on katseltu, seurattu, jaettu ja ladattu sekä kuinka monta kertaa siitä on keskusteltu.

Lue lisää!

Vieraskynä

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa määrin avaruusromusta. Maapallon kaupungistuminen uhkaa ympäristön ja ihmiskunnan hyvinvointia, mutta samaan aikaan se tarjoaa myös mahdollisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Kaupunkimaisen yhteiskunnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti kaupungeissa.

Lue lisää!

Vieraskynä

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä?

Lue lisää!

toiveikas nuori
Nosto

Työelämään suuntaava nuori tarvitsee psykologista pääomaa

Psykologinen pääoma mahdollistaa aktiivisen otteen omaan elämään

Modernissa työelämässä tarvitaan substanssiosaamisen lisäksi erilaisia metataitoja. Psykologisen pääoman osatekijät eli itseluottamus, sitkeys, optimistisuus ja toiveikkuus ovat hyviä esimerkkejä näistä. Hieman yksinkertaistaen voidaan kiteyttää, että psykologinen pääoma on kykyä nähdä mahdollisuuksia, uskallusta tarttua niihin sekä sitkeyttä jatkaa yrittämistä myös silloin, kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja.

Lue lisää!

Nosto

Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä. Jo kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Tampereelle sata osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Ohjelma sisälsi kaksi keynote-puheenvuoroa ja 30 tutkimusesitystä.
Lue lisää!