Haastattelu

Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla

Aluetieteen professori Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikan rakentamisen vaikutuksia työmaan lähellä elinkeinoaan harjoittaviin yrityksiin haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmin. He ovat selvittäneet kyselytutkimuksen avulla yrittäjien mielikuvia siitä, kuinka ratikkahanke ja –työmaa vaikuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamiseen. Haastatteluiden avulla Ilari ja Kaisu ovat taas päässeet pureutumaan syvemmälle siihen, millaisia parannusehdotuksia yrittäjät haluavat välittää eteenpäin.

Tapasin Ilarin ja Kaisun lokakuun alussa haastattelun merkeissä. Istuimme alas Cafe lunch Pinnin pöytään puhuaksemme heidän toteuttamastaan tutkimuksesta ja siitä, kuinka sen tulokset ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi ratikkahankkeen tiedottamiseen. Uppouduimme keskustelemaan Kaisun ja Ilarin tutkimustyöstä ja ratikkahankkeesta lähes tunniksi. Koska kaikkea en pystynyt tiivistämään lyhyeen Facebook-artikkeliin, on paikallaan palata aiheen äärelle näin blogitekstin muodossa.

Lue Lisää!

Opiskelijan näkökulma

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa muihin rahoitustuotteisiin julkisella sektorilla. Avaamme tässä blogitekstissä hieman työskentelymme tähtihetkiä, työn pääpiirteitä sekä sitä, kuinka saimme työstämme vihreän rahoituksen tarjoajan, Kuntarahoitus Oyj:n kannustusstipendin.

Lue lisää!

Kommentti

Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen

Vaalien lähestyessä nuorten poliittinen passiivisuus nousee mediaotsikoihin. Kuluvan talven aikana tullaan pohtimaan eri foorumeilla, miten uudet sukupolvet saataisiin uurnille, kampanjoimaan, ehdolle ja näin vaikuttamaan. Keskusteluissa ei monesti jäädä miettimään, mitä poliittisuus nuorten elämässä tarkoittaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisessä toiminnassaan. Me esitämmekin tulevien vaalien osalta toiveen: Voitaisiinko kiinnittää enemmän huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen? Tiedä vaikka nuoret innostuisivat äänestämään, jos aikuiset ilmaisisivat kiinnostusta heidän toimijuuttaan kohtaan.

Lue lisää!

Nosto

Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja?

Tunnettu organisaatioteoreetikko ja politiikan tutkija Johan P. Olsen on hahmottanut yliopistojen yhteiskunnallista roolia osuvalla tavalla tekemällä eron institutionaalisen ja instrumentaalisen yliopistonäkemyksen välillä (Olsen, 2005). Institutionaalisen yliopistonäkemyksen mukaan yliopiston olemassa olon tarkoitus liittyy itseisarvoiseen uuden tiedon etsintään ja sivistystehtävään. Tällöin yliopiston toimintaa ohjaavat ensisijaisesti tieteenalojen omiin käytäntöihin ja akateemisen professioon liittyvät arvot ja normit. Institutionaaliselle näkemykselle on myös ominaista, että yliopistojen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti yliopistoyhteisön omista arvoista, tavoitteista ja tarpeista käsin. Sen sijaan instrumentaalisen näkemyksen mukaan yliopistoinstituutio voidaan nähdä yhteiskunnallisten tavoitteiden ja intressien toteuttamisvälineenä siinä missä muutkin julkiset organisaatiot. Yliopistojen arvo määrittyy siis välinearvona siitä käsin, mitä mitattavissa olevaa hyötyä ne tuottavat yhteiskunnalle niihin sijoitetun rahan vastineeksi.

Lue lisää!

Tulevia t'hdellisiä tutkijoita Tampereen yliopiston pihassa
Nosto

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla:

1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija;

2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja;

3. politiikkarelevanttia tietoa ja neuvoja tarjoava toimija; ja

4. väsymätön ja viisas julkinen intellektuelli.

Lue lisää!

Kommentti

Poliittinen päätöksenteko ja muunlajiset eläimet

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 64 miljoonaa broileria, noin 2 miljoonaa sikaa ja reilut 270 000 nautaa. Näiden ”tuotantoeläinten” lisäksi vaikutuspiirissämme elää noin 700 000 koiraa ja runsain mitoin muitakin ”lemmikeiksi” kutsumiamme eläimiä. Lisäksi hyödynnämme muunlajisia eläimiä myös tutkimus- ja opetuskäytössä. Näiden muunlajisten eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä. Yksi isoista kysymyksistä on, mitä näkökulmaa edustavien tahojen pitäisi edustaa näitä eläimiä poliittisessa päätöksenteossa.

Lue lisää!

Nosto

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille?

Lue lisää!

Nosto

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”

Lue lisää!

Nosto

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen ulkopuolella olevista asioista selvän ottamista ja aiheesta paremmin tietävien kanssa keskustelemista. Seuraavaksi kerronkin, mitä kaikkea tiedolla johtamisesta voi omasta taustastaan riippumatta saada irti, jos malttaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan.
Lue lisää!