Nosto

Markkinointia paremman huomisen puolesta

Esittelen tässä blogitekstissä toisinaan hieman vähemmälle huomiolle jäävää markkinoinnin osa-aluetta – sosiaalista markkinointia. Sosiaalisella markkinoinnilla on keskeinen rooli omassa väitöskirjatutkimuksessani, joka keskittyy ruokahävikkiin ja sen vähentämisen edistämiseen. Termin ”social marketing” suomenkielisestä nimestä on hieman erimielisyyttä ja välillä yhteiskunnallista markkinointia ja sosiaalista markkinointia käytetään toistensa synonyymeinä. Käytän tässä tekstissä käsitettä ”sosiaalinen markkinointi” FSMA:n ehdotuksen mukaisesti.

Lue lisää!

Nosto

Näkökulmia markkinoinnin evoluutioon ja revoluutioon

Markkinointi on liiketaloustieteiden suurin väärinymmärrys.

Se miten markkinoinnista tänään puhutaan, miten siitä kirjoitetaan, kuinka sitä käytännössä tehdään ja millaisen roolin itse asiakas on tässä yhtälössä saanut, heijastelee vuosisadan mittaista tarinaa. Tämä tarina on rakentunut kaltevalla pinnalla sijaitseville oletuksille markkinoinnin keskeisimmistä käsitteistä, tavoitteista ja toimenpiteistä. Sen seurauksena markkinointi on ajautunut strategiseen sivumarginaaliin, kapea-alaisesti määrittyväksi funktioksi ja irralleen yrityksen ydintarkoituksesta. Tätä väärinymmärryksen velkaa markkinointi nykyisellä mielikuvallaan maksaa.

Lue lisää!

Tulevia t'hdellisiä tutkijoita Tampereen yliopiston pihassa
Nosto

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla:

1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija;

2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja;

3. politiikkarelevanttia tietoa ja neuvoja tarjoava toimija; ja

4. väsymätön ja viisas julkinen intellektuelli.

Lue lisää!

Nosto

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille?

Lue lisää!

Nosto

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”

Lue lisää!

Nosto

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen ulkopuolella olevista asioista selvän ottamista ja aiheesta paremmin tietävien kanssa keskustelemista. Seuraavaksi kerronkin, mitä kaikkea tiedolla johtamisesta voi omasta taustastaan riippumatta saada irti, jos malttaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan.
Lue lisää!

Alltmetrics play an increasing role in researchers´ lives.
Nosto

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan havainnoida, kuinka monta kertaa tutkimusta on katseltu, seurattu, jaettu ja ladattu sekä kuinka monta kertaa siitä on keskusteltu.

Lue lisää!

Jonne Renvall
Nosto

Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?

Sosiaalisten riskien hallinta on käsitteenä monelle vieras. Useimmiten se kuitenkin yhdistetään jollain tavalla sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuusjärjestelmiin. Mielleyhtymä on aivan oikea, ja sosiaalisten riskien hallinta onkin yleensä luokiteltu Suomessa sosiaalipolitiikan alaisuuteen, sen yhdeksi tehtäväksi. Tällainen määrittely supistaa sosiaalisten riskien hallinnan yhteiskunnan ylläpitämäksi sosiaaliturvaksi, vaikka käytännössä sosiaalisia riskejä hallitaan huomattavasti laajemmalla rintamalla.
Lue lisää!

Vieraskynä

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä?

Lue lisää!