Tulevia t'hdellisiä tutkijoita Tampereen yliopiston pihassa
Nosto

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla:

1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija;

2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja;

3. politiikkarelevanttia tietoa ja neuvoja tarjoava toimija; ja

4. väsymätön ja viisas julkinen intellektuelli.

Lue lisää!

Nosto

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille?

Lue lisää!

Nosto

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”

Lue lisää!

Nosto

Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa?

Monet poliittiset päätökset koskevat tulevia sukupolvia. Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän on tarkoitus kestää pitkälle tulevaisuuteen. 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus on vaikuttanut elämäämme vuosikymmeniä uudistuksen jälkeen. Itse aisassa miltei kaikki lainsäädäntö on tarkoitettu kestämään kohtuullisen pitkän ajan.
Lue lisää!

Nosto

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen ulkopuolella olevista asioista selvän ottamista ja aiheesta paremmin tietävien kanssa keskustelemista. Seuraavaksi kerronkin, mitä kaikkea tiedolla johtamisesta voi omasta taustastaan riippumatta saada irti, jos malttaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan.
Lue lisää!

David Bowie
Opiskelijan näkökulma

Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson

Tutkimuksemme käsittelee kahta musiikkiartistia, David Bowieta ja Marilyn Mansonia, sekä heidän tapaansa hyödyntää roolihahmoja osana taidettaan. Molemmat muusikot ovat olleet omana aikanaan, Bowie 1970-luvulla ja Manson erityisesti 1990-luvulla, shokeeraavia ja karismaattisia hahmoja, joille yhteistä on se, että heidän julkisen ja yksityisen persoonansa rajapinta on vaikeasti hahmotettavissa. Tarkastelimme tapoja, joilla nämä kaksi taiteilijaa käyttävät lavapersoonia osana performanssiaan ja artisti-imagoaan, ja etsimme näiden yhteyksiä esiintyjien toimintaan yksityishenkilönä.

Lue lisää!

Alltmetrics play an increasing role in researchers´ lives.
Nosto

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan havainnoida, kuinka monta kertaa tutkimusta on katseltu, seurattu, jaettu ja ladattu sekä kuinka monta kertaa siitä on keskusteltu.

Lue lisää!

hybridiuhka
Kommentti

Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta

Kevättalvella 2014 avoimeksi sodaksi edennyt Ukrainan kriisi sekä Venäjän suorittama Krimin niemimaan anneksointi on vauhdittanut eurooppalaista keskustelua valtiolähtöisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta. Tässä yhteydessä keskusteluun on juurtunut myös hybridisodankäynnin käsite. Kuten niin usein turvallisuuspolitiikkaan liitettävien uudiskäsitteiden kohdalla, myös hybridisodasta käyty akateeminen ja poliittinen keskustelu on vaikuttanut toisinaan ennemminkin lisäävän hämmennystä kuin tuovan selkeyttä kyseisen ilmiön hahmottamiseen. Sittemmin on alettu puhumaan myös hybridivaikuttamisesta sekä, viimeisimpänä tulokkaana, edellisten kahden välimaastoon sijoittuvasta hybridihäirinnästä.

Lue lisää!

Vieraskynä

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä?

Lue lisää!