Nosto

Dialogi kaupunkipolitiikassa

C21-kaupungit tekivät ajatuksellisesti tärkeän aloitteen suomalaisen kaupunkipolitiikan kehittämiseksi painottamalla muun muassa kumppanuuden merkitystä. Kumppanuus onkin parhaimmillaan dialogia eli yhdessä ajattelemisen taitoa.

Parhaimmillaan dialogin ansiosta eri toimijat kykenevät yhdessä olemaan enemmän verrattuna siihen, miten he kykenisivät saamaan aikaan toimiessaan toisistaan erillään. Dialogisessa ajattelussa emme tuomitse vaan pyrimme oppimaan toistemme ajatuksista ja näkemyksistä sekä kehittämään niitä rakentavasti eteenpäin. Dialogi perustuu keskusteluun, yhteisen ymmärryksen löytämiseen.  Erilaisuus on vahvuus, kunhan pyritään samalla löytämään yhteisiä ratkaisuja.

Näemmekin, että kumppanuudet ja dialogisuus tulisivat olla johtotähtinä uudistettaessa ja terävöitettäessä suomalaista kaupunkikulttuuria. Tätä työtä ei tarvitse onneksi aloittaa ”tyhjästä”.

Dialogi ongelmien ratkaisemisen edellytyksenä

Dialogi on avainasemassa monien ongelmien ratkaisuissa. Dialogia tarvitaan, jotta kaupungit kykenisivät paremmin tiedostamaan ja ratkaisemaan ihmisille merkityksellisiä asioita.  Esimerkiksi palveluiden kehittämisessä tarvitaan dialogia asiakkaiden kanssa, jotta ymmärrettäisiin paremmin tekemisen vaikutuksia ihmisten arkielämän kannalta. Jopa työyhteisössä hyvinvointi paranee, kun ymmärrämme ja osaamme ottaa huomioon, mitkä asiat ovat toisille tärkeitä ja merkityksellisiä niin työyhteisössä kuin asiakkaillekin. Kokemus, että tuottaa hyötyä toiselle vahvistaa myös merkityksellisyyden kokemusta itselle.

Toiseksi kykyä dialogiin tarvitaan siksi, jotta kaupungit pystyisivät toteuttamaan yli sektoreiden meneviä ohjelmia esimerkiksi yksinäisyyden ratkaisemiseksi.  Ongelmana on erityisesti konkreettisen tekemiseen liittyvän dialogin puute. Dialogia tarvitaan, jotta yhteinen tavoite voidaan löytää, tehtävät jakaa ja johtaa yli siilojen ylittyvää ongelmaa.  Dialogi luo siis edellytyksiä ilmiölähtöiselle, ongelmista lähtevälle toiminnalle.

Kolmanneksi dialogia tulee olla tietoperustaisessa johtamisessa. Teknologia mahdollistaa yhä monipuolisemman tietoperustan muodostuksen kaupunkien ratkaistavina olevista ilmiöistä ja niiden syy-seuraussuhteista. Jotta tietoperustaisia tilannekuvia voitaisiin aikaansaada, tarvitaan dialogia paitsi tulkinnoista niin myös kysymyksenasettelua varten. Tiedolla johtamisessa saadaan sitä, mitä tilataan.

Neljänneksi dialogi mahdollistaa yhteisen oppimisen. Dialogi on parhaimmillaan opittujen asioiden jakamista. Esimerkiksi itseohjautuvan ja työntekijöille autonomiaa antavan organisaation toimintakykyä edistää se, että on mahdollista keskustella opituista asioista suhteessa tavoitteisiin.  Dialogisuus mahdollistaa oppimisen ja innostumisen kautta kyvykkyyden kehittymisen – ”voimansiirron” toimijoiden välillä. Hyvä julkinen johtaja kykeneekin huolehtimaan henkilöstönsä kyvykkyyden kasvusta ja sille olosuhteiden luomisesta.  Toisin sanoen, julkinen johtaja onnistuu, mikäli henkilö onnistuu, innostuu ja rohkaistuu uudistamaan osaamistaan.

Dialogisuuden viides ulottuvuus liittyy mielestämme kaupungistumiseen. Mikäli kaupunkien rooli suuntautuu ekosysteemien mahdollistajaksi ja reunaehtojen määrittäjäksi, on tätä roolia mahdoton toteuttaa ilman kansalaisdialogia. Tähän voi liittyä jopa kysymys kaupunkilaisten edun valvonnasta. Kuvaavia ovat Lontoon ja Amsterdamin esimerkit. Niissä kaupunki rajoittaa esim. Airbnb:n mahdollisuuksia, koska se vaikuttaa epäsuotuisasti asuntojen saatavuuteen ja hintoihin.  On myös selvää, että mikäli kaupunki haluaa valvoa ja kehittää tehokkaasti ulkopuolisilta toimijoilta hankittavia palveluita, niin tarvitaan dialogia asiakkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Kaupunkikehittämisessä tarvitaan siis uudenlaista dialogia, jotta nopeasti muuttuvia tilanteita voidaan hallita. Tämä on haaste myös poliittiselle päätöksenteolle.

Kohti dialogia

Jos dialogia halutaan vahvistaa, on pohdittava, miten olemassa oleva toimintakulttuuri kuten arvostukset, johtamiskulttuuri ja rakenteet antavat sille tilaa. Tuetaanko esimerkiksi tarpeeksi sellaisia esimiehiä, jotka haluavat löytää ongelmiin ratkaisuja yli sektoreiden ja rajojen?

Dialogisuus on myös osa systeemistä muutosta.  Tehokas julkinen hallinto edellyttää aiempaa enemmän sitä, että eri toimijat tekevät yhdessä päätöksiä, löytävät asioiden syys-seuraussuhteita ja juurisyitä (konstruktoituva päätöksenteko).  Tätä toimintaa tukevat muun muassa datapohjaiset tilannekuvat sekä niiden pohjalta tehtävät yhteistulkinnat.

Dialogi onkin systeemisenä ajattelutapana kokonaisvaltaista. Se ilmenee muun muassa vuorovaikutuksena, luottamuksena, yhteistyötä edistävinä digitaalisina alustoina ja yhteiskehittämisenä. Dialogisessa kaupungissa on oivallettu, että tarvitsemme yhteistä keskustelua ymmärtääksemme toisillemme merkityksellisiä asioita ja voidaksemme ottaa ne toiminnan kehittämisessä huomioon. Dialogisessa kaupungissa on vahva yhteishenki. Emme vain kuule vaan myös kuuntelemme toisiamme.

 

Kirjoituksen kuvituskuvan on ottanut Veli-Matti Lahdenniemi.

Lue Lisää:

Kaupungit eivät pärjää digitaalisessa alustataloudessa
Päätöksen tekemisen vaikeudesta


Jari Stenvall Jari Stenvall

Jari Stenvall on hallintotieteen professori Tampereen yliopistossa. Hän vieraileva professori Glasgown yliopistossa ja associate Oxfordin yliopistossa. Jari Stenvall on tehnyt tutkimusta muu muassa muutosten johtamisesta, teknologian hyödyntämisestä organisaatioista ja kaupunkien kehittämisestä. Hänen uusin julkaisu on Intelligent Heatlh Policy (Springer, yhdessä Petri Virtasen kanssa).

Sanni Pöntinen

Sanni Pöntisellä on yli vuosikymmenen kokemus julkisen sektorin esimies- ja kehittämistehtävistä. Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden monipuolistaminen Tampereen kaupungin johtavan museolehtorin tehtävistä on vienyt kehittämään Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualuetta kehittämispäällikkönä. Nykyisessä tehtävässä Strategia- ja kehittämisyksikössä Pöntinen rakentaa projektipäällikön tehtävissä tulevaisuuden kaupunkia. Koulutukselta Pöntinen on Medianomi YAMK Tampereen ammattikorkeakoulusta. Pöntinen on opiskellut myös business coachiksi, lean-muutosagentiksi, yrittäjäksi, tarinateatteri-näyttelijäksi ja hänellä monipuolisesti opintoja myös eri tieteen aloilta hallintotieteestä kasvatustieteeseen ja taidehistoriaan. Pöntinen kuvailee itseään uteliaaksi ihmettelijäksi ja vilkkaaksi keskustelijaksi, jolla on kyky toimeenpanna asioita ja pitää puheita.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *