Nosto

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”

Asioita koetaan muun muassa kuultuina, nähtyinä ja kerrottuina ilman, että ihmisellä on välttämättä niistä omaa henkilökohtaista kokemusta, sanoo Jarkko Toikkanen, yksi Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö -uutuusteoksen toimittajista.

Kokemuksen tutkimus VI -kirjassa kokemusta otetaan niskasta kiinni ja sen käyttämistä tiedon väärtinä tarkastellaan useiden tieteenalojen näkökulmista. Miksi?

– Toisinaan henkilökohtaiseen kokemukseen luotetaan niin vahvasti, että tutkittu tieto jää sen jalkoihin. Arkinen ilmiö on kuitenkin myös tieteellinen käsite, jonka parissa lukuisat tutkijat työskentelevät, Ira Virtanen, kirjan toinen toimittaja muistuttaa.

Kokemuksen käsitteen määrittely on ensisijaisen tärkeää, sillä määritelmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat tieteen kehittymiseen. Teos osoittaa, miksi kokemuksen käsitteestä on tärkeää keskustella tiedeyhteisössä ja yksittäisen tutkijan työssä. Tutkimuksen kentän laajentuessa käsite tarvitsee rajausta ja asemointia suhteessa kunkin alan perustermistöön. Tuore teos tarjoaa tutkijoille ja opiskelijoille kiinnittymiskohtia ja argumentaation perusteita tieteelliseen työhön.

Kokemusten tutkimus ja työelämän kehittäminen yhteen kietoutuneina

Johtamiskorkeakoulun väitöskirjatutkija Paula Rossi on yksi kirjan kirjoittajista. Hän pohtii yhdessä Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Päivi Lundvallin kanssa artikkelissa Kehollisesta kokemisesta kohti sanallistettuja kokemuksia: hevoset reflektoinnin mahdollistajina johtajuutta. He korostavat erityisesti kokemuksen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä työelämässä.

Teksti keskittyy kehollisen kokemuksen tarkasteluun. Se tuntuu usein jäävän työelämän tutkimuksessa ajattelun prosesseilta syrjään. Rossi ja Lundvall argumentoivat, että ihminen ei ole niin rationaalinen toimija kuin valtaosa käytäntöön implementoitavista organisaatio- ja johtajuustutkimuksista tahtoisi esittää. Sen sijaan ihminen on työelämässäkin kehollisesti kokeva, tunteva ja vuorovaikutussuhteissa toimiva subjekti.

Lajien välisessä vuorovaikutuksessa rationaalinen ajattelu joutuu väistymään läsnäoloa vaativan, kehollisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen tieltä. Tästä johtuen Rossi ja Lundvall sitovat tekstinsä hevosavusteisen esihenkilövalmennuksen reflektointiin. Hevosen ja ihmisen välisessä sanattomassa vuorovaikutuksessa tuntuukin olevan taikaa – se pysäyttää kokijan paitsi olemaan läsnä vuorovaikutustilanteessa, myös pohtimaan aiemmin työelämässä koettuja samankaltaisia kehollisia kokemuksia. Nämä tapahtuvat tietoisen ajattelun prosesseissa.

– Hevosen kanssa koettu näyttää ainakin osalla vaikuttavan ihmisten kokemuksiin, toimintaan ja (työ-)hyvinvointiin myönteisesti, Rossi kuvaa ja viittaa artikkelin tuloksiin.

Kirjan muista artikkeleista työelämän kehittämiseen kiinnittyy muun muassa Johanna Nevalan ja Ville Pietiläisen artikkeli työnohjauksessa käytetystä, kuvallista fenomenologiaa rakentavasta menetelmästä.

 

Kokemuksen tutkimus VI: kokemuksen käsite ja käyttö

Lapland University Pressin julkaisema Kokemuksen tutkimus VI: kokemuksen käsite ja käyttö sisältää kaksitoista tieteellistä artikkelia, jotka sopivat laajan poikkitieteellisen yleisön luettaviksi. Mukana ovat Suomessa jo vakiintuneisiin kokemusta tutkiviin aloihin kuuluvat kehitys- ja kasvatuspsykologia, filosofia ja taiteellinen tutkimus.

Esimerkiksi dosentti Jussi Backmanin artikkeli luo katsauksen kokemuksen filosofiseen käsitehistoriaan. Se korostaa, että ”kokemus” on länsimaisessa filosofisessa perinteessä tyypillisesti nähty kaksiteräisenä miekkana. Yhtäältä se on antiikista saakka ymmärretty olennaisena vaiheena inhimillisen tiedon rakentumisessa. Toisaalta inhimilliseen kokemiseen on liitetty satunnaisuuden, tilannesidonnaisuuden ja ennakoimattomuuden kaltaisia heikkouksia, joiden seurauksena kokemus on pyritty alistamaan tieteen palvelukseen erilaisten tieteellisten metodien avulla. 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka on kuitenkin nostanut nämä kokemuksen ”vaarat” sen vahvuuksiksi – se ymmärtää kokemuksen ennen muuta tienä inhimillisen äärellisyyden kohtaamiseen.

Uusia avauksia kirjassa tehdään puolestaan aloilla kuten vuorovaikutuksen tutkimus, sukupuolentutkimus, musiikkitiede, johtamistiede ja kokemusasiantuntijuuden ilmiöön paneutuva sosiaali- ja terveyspoliittinen tutkimus. Musiikkitieteen yliopistotutkija Kai Tuuri ja yliopistonopettaja Henna-Riikka Peltola kertovat:

– Kuuntelemista pidetään usein passiivisena toimintana, joka vain ”tapahtuu” yksittäisen kuulijan pään sisällä. Me haastamme tätä näkemystä ja tarkastelemme musiikin kuuntelemista aktiivisena, ihmistenvälisenä toimintana.

Ehdotettu näkökulma on kiinnostava kokemuksen tutkimukselle, sillä se tuo esiin kuuntelemisen dynaamista ja vuorovaikutuksellista luonnetta.

Artikkelit osoittavat, miten kokemus ymmärretään kullakin tieteenalalla ja miten sitä käytetään tutkimuksen kohteena. Osa kirjoittajista havainnollistaa alansa kokemuksen käsitteen käyttöä empiirisellä aineistolla, ja osa tempaa lukijansa pohtimaan kokemuksen käsitteen rajoja ja perinnettä teoreettisesti. Lisäksi kokemuksen tutkimuksen menetelmäosaamista kaipaavien, haastatteluaineistoa analysoivien opiskelijoiden kannattaa tarttua ensimmäisenä Virpi Tökkärin tekstiin. Kirja kokonaisuutena auttaa lukijaa oivaltamaan, mistä kokemuksen tarkasteluun liittyvän tieteellisen ja yhteiskunnallisen keskustelun nykykäänteissä on usein kyse.

 

Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Jarkko Toikkanen ja Ira A. Virtanen (toim.) ISBN 978-952-310-941-4. Lapland University Press 2018. Linkki verkkojulkaisuun (open access).  Teos verkkokaupassa.

Tervetuloa uutuusteoksen julkistamistilaisuuteen tiistaina 2.10. klo 16–18, salissa Pinni B1096, Tampereen yliopisto. Kirjan toimittajat esittelevät kirjan yhdessä kirjoittajien kanssa. Kirjaa kommentoi YTT Ari-Elmeri Hyvönen. Tilaisuutta voi myös seurata suorana netissä. 

 

Lue lisää:

Hyvät, pahat ja välttämättömät konfliktit

Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa?


Paula Rossi

Paula Rossi (HM, erityisesti johtamisen psykologia) työskentelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa väitöskirjatutkijana ja hallintotieteen yliopisto-opettajana. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskiössä on työelämässä ilmenevien konfliktien rooli julkisten organisaatioiden ja palveluiden kehittämisessä. Erityisen kiinnostavia ajattelun ankkuroijia Rossille ovat muun muassa johtaminen ja johtajuus kompleksisuustieteiden sekä psykologisten näkökulmien avulla tarkasteltuna, kehollisuus ja vuorovaikutus organisaatioissa, organisaatiotarinankerronta, sekä kokemuksen tutkimus.

Jarkko Toikkanen

Jarkko Toikkanen (FT, dos.) on englantilaisen filologian (etenkin kirjallisuudentutkimuksen) dosentti ja hän toimii yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa, jossa hän on työskennellyt Suomen Akatemian konsortiohankkeessa The Literary in Life: Exploring the Boundaries between Literature and the Everyday. Toikkasen tutkimuksen keskiössä on pitkään ollut intermediaalisen kokemuksen käsite – miten kirjalliset tekstit koetaan ja mitä kirjallisuuden lukeminen saa lukijansa näkemään, kuulemaan ja tuntemaan?

Ira A. Virtanen

Ira A. Virtanen (FT) on työskennellyt puheviestinnän yliopistonlehtorina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa ja väitellyt suomalaisten miesten ystävyyssuhteissa viestitystä sosiaalisesta tuesta (Vuoden 2015 paras väitöskirja -palkinto, Tampereen yliopisto). Tutkijatohtorina hänen erityisalaansa on vuorovaikutussuhteiden hyvinvointipotentiaali ja sen vahvistaminen supportiivisilla keskusteluilla. Virtasen tutkimuksissa esimerkiksi haavoittuvaisuudelle annetut merkitykset alleviivaavat hänen käyttämänsä kokemuskeskeisen tuen hyödyllisyyttä ihmissuhteissa. Vuonna 2018–2019 hän työskentelee Väestöliiton vierailevana tutkijana.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *