Nosto

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen ulkopuolella olevista asioista selvän ottamista ja aiheesta paremmin tietävien kanssa keskustelemista. Seuraavaksi kerronkin, mitä kaikkea tiedolla johtamisesta voi omasta taustastaan riippumatta saada irti, jos malttaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan.

Faktapohjaista päätöksentekoa

Aluksi määritelmää: Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Nina Helanderia mukaillen, tiedolla johtaminen on osa laajempaa tietojohtamisen käsitettä. Tietojohtaminen jakautuu tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen. Ensimmäinen tarkoittaa tietojärjestelmien ja analytiikan hallintaa; toinen taas strategiatason toimintaa, jolla kerätty tieto jalostetaan päätöksenteon tueksi.

Kansantajuisesti tiedolla johtamisesta on siis kyse tavoista, joilla pyritään kohti rationaalista, faktoihin pohjautuvaa päätöksentekoa. Vaikka ihminen ei toki umpirationaalinen olento ole, faktapohjainen päätöksenteko lienee kuitenkin meidän monien tavoitteena useissa tilanteissa niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työroolissakin. Tapaamme toivoa sitä myös niin poliitikoilta, esimiehiltämme kuin medialtakin.

Askelmittareista suurtapahtuman hallintaan

Tietoa ja tiedolla tulee johtaneeksi jokainen, tiedostipa sitä tai ei. Otetaanpa vaikka esimerkiksi tämä blogi. Ylläpitäessäni Vaikuttajaa, kerään jatkuvasti excel-taulukkoon tietoa siitä, koska kirjoituksia on julkaistu ja sovittu julkaistavan, ja mitä tieteenalaa ja asemaa kunkin viikon kirjoittaja edustaa. Tämän tiedon pohjalta pyrin kutsumaan blogiin uusien tekstien kirjoittajia niin, että Johtamiskorkeakoulu tulisi sen myötä mahdollisimman kattavasti edustetuksi. Minulla on siis tavoite, johon pyrin keräämällä, analysoimalla ja hyödyntämällä dataa – siis tietojohtamisen keinoin. Vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti jokaisen elämästä.

Dataa tulee etenkin digitalisoituneessa maailmassa kerättyä jo automaattisesti suuret määrät, aina ruohonjuuritasolta kansainvälisiin suurtapahtumiin. Arkielämässä meistä monen älylaite kerää jo taskussa tietoa päivän aikana astuttujen askelten määrästä, ja tapahtumanjärjestäjällä on todennäköisesti kattavat tiedot vastaavien tapahtumien ja edellisten vuosien onnistumisista ja epäonnistumisista. Ongelmatilainteiden ratkaisemisen ja edelleen kehittymisen kannalta olennaiseksi muodostuukin se, kuinka kerättyä tietoa jalostaa. Data ei itsestään muutu strategiseksi päätöksenteoksi, ellei ihminen sitä analysoi ja hyödynnä toimintansa tukena. Askeleita on turha laskea, ellei liian vähäiselle liikkumiselleen ole kuitenkaan mitään tekemässä.

Ihminen ratkaisee myös tietoa johtaessa

Myös omat lempilapseni eli viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa tiedolla johtaessa. Tuskin yhtäkään strategista uudistusta on viety loppuun istumalla omassa työhuoneessa kahden hienojen excel-taulukkojen kanssa ja pohtimalla niiden merkitystä – vaikka sekin toki tärkeä osa prosessia on. Etenkin organisaatiotasosta puhuttaessa datan tuottaminen, kerääminen, säilöminen, järjestäminen, analysoiminen, ja käyttäminen päätöksenteon tukena ovat niin suuria prosesseja, että niistä tuskin yhden ihmisen osaamisen voimin selviää. Tarvitaan siis moniammatillista ja –tieteistä osaamista ja avointa vuorovaikutusta näiden osaajien välillä, jotta dataa edes saadaan johtamista tukevaan muotoon – puhumattakaan yksinomaan vuorovaikutuksesta muodostuvasta johtajuudesta itsestään. Ihmiset siis todella ratkaisevat, myös tiedolla johtaessa

Joka tilanteessa käsillä ei toki ole valmista dataa, jonka pohjalta tehdä järkeviä päätöksiä. Joskus eteen tulee tehtäviä, joita toteutetaan ensimmäistä kertaa. Kuitenkin nekin aina ankkuroituvat johonkin tiedon ja tietämisen peruskallioon. Lisäksi, suuret uudistukset harvoin tapahtuvat yhdessä yössä – vaikka tietoa ei uutta tekemistä aloittaessa olisi paljoa ollutkaan, voi korvansa ja mielensä avoimena pitävä (itsensä) johtaja sitä matkan varrella kerätä, ja hyödyntää mahdollisiin kurssinmuutoksiin.

Johtajuussymposium johdattaa tiedolla johtamisen äärelle

Näiden oivallusten kautta tiedolla johtaminen ei tunnukaan enää omasta elämästä kaukaiselta. Joskus kannattaa avata mielensä myös oman boksin ulkopuolisille termeille. Me kaikki johdamme tiedolla, minkä vuoksi omaa tematiikkaan liittyvää ymmärrystään kannattaakin päivittää ja kehittää.  Työkaluja niin kaltaisilleni tiedolla johtamisen amatööreille kuin konkareillekin tarjoillaan 6.9. Johtamiskorkeakoulun järjestämässä Johtajuussymposiumissa. Päivän ohjelman aikana tiedolla johtaminen tulee tutuksi monista näkökulmista tarkasteltuna kansallisten ja kansainvälisten huippupuhujien kanssa. Tapahtuman rakentamisen prosessi on opettanut minulle paljon – toivottavasti siis tapahtumamme avaa sinunkin silmäsi!

Johtajuussymposiumin nettisivut

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Lue lisää:

Taking security seriously

Voiko Suomi olla oikeudellisesti vastuussa Portugalin metsäpaloista?


Maria Kasdaglis

Kirjoittaja on puheviestinnän maisteriopiskelija ja Johtamiskorkeakoulun viestintäkoordinaattori Tampereen yliopistossa. Kuva: Emmi Poutanen


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *