Nosto

Yritykset ilmastonmuutoksen ratkaisijoina? IPCC:n raportti ajaa elinkeinoelämää lunastamaan lupaukset bisneksestä ongelmien ratkaisijana

Lokakuussa julkaistu kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti näyttää havahduttaneen aiempaa laajemman joukon kansalaisia ja organisaatiota ilmastonmuutoksen nopeaan etenemiseen ja tarpeeseen kiihdyttää hillintätoimia myös Suomessa. Myös elinkeinoelämää IPCC:n raportti näyttäisi ajavan lunastamaan lupaukset bisneksestä ongelmien ratkaisijana, eikä ongelmaa kiihdyttävänä toimijana.

Lue lisää!

Opiskelijan näkökulma

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa muihin rahoitustuotteisiin julkisella sektorilla. Avaamme tässä blogitekstissä hieman työskentelymme tähtihetkiä, työn pääpiirteitä sekä sitä, kuinka saimme työstämme vihreän rahoituksen tarjoajan, Kuntarahoitus Oyj:n kannustusstipendin.

Lue lisää!

Vieraskynä

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa määrin avaruusromusta. Maapallon kaupungistuminen uhkaa ympäristön ja ihmiskunnan hyvinvointia, mutta samaan aikaan se tarjoaa myös mahdollisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Kaupunkimaisen yhteiskunnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti kaupungeissa.

Lue lisää!

Nosto

Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä. Jo kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Tampereelle sata osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Ohjelma sisälsi kaksi keynote-puheenvuoroa ja 30 tutkimusesitystä.
Lue lisää!

Nosto

Kehitysmaiden työolojen parantaminen – uutta tutkimustietoa Suomen Akatemian rahoittamasta hankkeesta

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on taata säälliset työpaikat kaikille. Tällä tarkoitetaan, että työn pitäisi olla turvallista työntekijälle ja että kunnollisia työpaikkoja olisi tarpeeksi saatavilla kehitysmaissakin. Hyviä keinoja parantaa työolosuhteita ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vuoropuhelu. Helpointa työntekijöiden kannalta on, jos he voivat koordinoida toimiaan esimerkiksi ammattiyhdistystoiminnan kautta. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK pyrkii toiminnallaan voimaannuttamaan kehitysmaiden ammattiliittoja ja siten edesauttamaan säällisen työelämän kehittymistä köyhissä maissa.

Lue lisää!

Nosto

Kymmenen käskyä ympäristöpäätöksentekijöille saamelaiskulttuurin suojaksi

Saamelaisia, eli Suomen ainoan alkuperäiskansaan kuuluvia, on Suomessa noin 10 000 henkeä. Suomen perustuslain 17 § 3 momentti turvaa saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää oma kieltään ja kulttuuriaan. Käytännössä turvaaminen edellyttää aktiivisia pidättäytymis- ja edistämistoimenpiteitä viranomaisilta ja päätöksentekijöiltä. Tällaiset toimenpiteet vaativat saamelaiskulttuurin tuntemista.

Lue lisää!

Kommentti

Vastuu koskee myös tekemättä jättämistä

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet yhtä korkealla kolme miljoonaa vuotta sitten, kertoi YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO marraskuussa. Samassa raportissa todettiin, että hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kasvaa 50% ennustettua nopeammin. Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas varoitti, että ellei kasvihuonekaasupäästöjä leikata nopeasti, maapallo kuumenee vaarallisen paljon vuosisadan loppuun mennessä – paljon Pariisissa sovittua kuumemmaksi.

Lue lisää!