Haastattelu

Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla

Aluetieteen professori Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikan rakentamisen vaikutuksia työmaan lähellä elinkeinoaan harjoittaviin yrityksiin haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmin. He ovat selvittäneet kyselytutkimuksen avulla yrittäjien mielikuvia siitä, kuinka ratikkahanke ja –työmaa vaikuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamiseen. Haastatteluiden avulla Ilari ja Kaisu ovat taas päässeet pureutumaan syvemmälle siihen, millaisia parannusehdotuksia yrittäjät haluavat välittää eteenpäin.

Tapasin Ilarin ja Kaisun lokakuun alussa haastattelun merkeissä. Istuimme alas Cafe lunch Pinnin pöytään puhuaksemme heidän toteuttamastaan tutkimuksesta ja siitä, kuinka sen tulokset ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi ratikkahankkeen tiedottamiseen. Uppouduimme keskustelemaan Kaisun ja Ilarin tutkimustyöstä ja ratikkahankkeesta lähes tunniksi. Koska kaikkea en pystynyt tiivistämään lyhyeen Facebook-artikkeliin, on paikallaan palata aiheen äärelle näin blogitekstin muodossa.

Miksi tutkia ratikan rakentamisen aikaisia vaikutuksia?

Aloitimme haastattelutuokion Ilarin ja Kaisun kanssa ”helpolla” kysymyksellä – Miksi tällaisten isojen hankkeiden keskellä on tärkeää tehdä tutkimustyötä? Toki tähän kysymykseen olisi voinut vastata hyvin lyhyesti toteamalla, että ”miksi ei”. Sain kuitenkin jo tähän ensimmäiseen kysymykseen niin perustavanlaatuisen vastauksen haastateltaviltani, että siitä riittää aineksia koko tämän blogitekstin mitalta.

Ilarin ensimmäinen huomio oli, että tutkimustyössä lähtökohtaisesti ajatellaan, että on parempi tietää kuin olla tietämättä. Tämä pitää paikkaansa erityisesti myös ratikkahankkeen kaltaisessa projektissa, joka vaikuttaa koko kaupungin dynamiikkaan. Ilarin mukaan ratikkahanke tarjoaa ainutkertaisen oppimistilaisuuden myös siksi, että samalla siinä otetaan haltuun valtava määrä uutta teknologiaa, jolla pyritään parantamaan kaupungin käytettävyyttä ja sujuvoittamaan kaupunkilaisten liikkumista.

Ratikan tulemista Tampereelle ei voi Ilarin mielestä kuitenkaan ajatella ainoastaan liikenne- tai maankäyttöhankkeena. Projektissa on tosiallisesti kytköksiä monien asioiden välillä. Hän lisäsi naurahtaen, että hänen ja Kaisun tutkimusprojektissa koko monimutkaisuutta ei välttämättä pystytä katsomaan. Tutkimushanke kuitenkin saa yrittäjien monet äänet kuuluville.

Kaisu lisäsi myös, että ratikkahankkeen tutkiminen on kiinnostavaa myös siksi, että aiempaa tutkimustietoa rakennustöiden aikaisista vaikutuksista ei juurikaan löydy. Aikaisemmat tutkimukset käsittelevät paljolti sitä, kuinka suuret rakennushankkeet vaikuttavat maan ja kiinteistöjen arvoon. Kaisu puhui haastattelussamme myös siitä, kuinka kiinnostus tutkimiseen kumpuaa elämisestä ison rakennushankkeen keskellä. Päivittäinen kulkeminen ratikkatyömaan ohi herättää hänen mukaansa kiinnostuksen nähdä ja kuulla ympärillä olevien toimijoiden kokemuksia työmaan vaikutuksista.

 

Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikkahankkeen vaikutuksia työmaan ympärillä sijaitseviin yrityksiin ja elinkeinoharjoittajiin.

 

Tampere kohisee ja kuohuu Tammerkosken lailla

Samanlainen mielenkiinto kotikaupungin läpikäymään muutokseen on herännyt myös itselläni. Tampereella asuessani olen parin viime vuoden aikana tottunut siihen, että ikkunasta ulos katsoessa aina jollain suunnalla näkyy nostokurki tai kadulla kävellessä reitti saattaa yhtäkkiä muuttua hieman, kun edessä onkin aidattu tienpätkä. Kaikkialla ympärillä tunnutaan tekevän rakennustöitä. Olenkin alkanut kutsua Tamperetta vitsikkäästi muuttuvaksi labyrintiksi.

Useiden rakennus- ja muutostöiden samanaikaisuus näkyy osittain myös Kaisun ja Ilarin tutkimuksessa. Kaisun mukaan toisinaan hän havaitsi ratikkatyömaan vaikutuksia selvittäessä, että vastaajille ei ollut aina selkeätä se, mikä johtuu ratikasta ja mikä ei. Eri työmaat ja hankkeet saattavat limittyä vastauksissa toisiinsa. Tampereen keskustan alueella kohisee tällä hetkellä useilla eri työmailla enkä itsekään aina erota, missä yksi työmaa loppuu ja toinen alkaa. Tästä syystä minuakin kiinnosti heti kysyä, onko tutkimuksessa tullut havaintoja siitä, miten isot rakennushankkeet suhteutuvat toisiinsa. Ilari vastasi, että useiden rakennustöiden yhteisvaikutuksista esimerkiksi Hämeenkadun yritysrakenteeseen on tullut joitain sivuhuomioita.  Hän kuitenkin tarkensi, että Hänen ja Kaisun toimeksiantona oli tutkimuksessa katsoa ainoastaan ratikan vaikutuksia.

Ilari ja Kaisu halusivat myös huomauttaa, että ratikkatyömaan ympäristössä elinkeinoaan harjoittaa hyvin heterogeeninen joukko eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Tästä syystä mitään yhtä tai yhtenäistä yrittäjän ääntä ei ole. Heidän mukaansa eri toimialojen ja eri sijainnilla suhteessa ratikkatyömaahan sijaitsevat yritykset kokevat vaikutuksia hyvin eri tavoin ja nostavat erilaisia rakentamisesta nousevia ongelmia esiin. Kaisu lisää, että toimiala ja toimintalogiikka vaikuttavat tutkimuksen perusteella myös rentouteen, jolla työmaihin suhtaudutaan. Esimerkiksi kivijalkaliikkeissä, joiden liikevaihto perustuu niissä poikkeaviin asiakkaisiin, suhtaudutaan työmaihin eri tavalla kuin asiantuntijayritykset. Ilarin mukaan myös ajatus siitä, kuinka ratikasta päästään hyötymään on hyvin epätasaisesti jakautunut. Tästä syystä hänen mielestään on vaarallista tehdä yhteenvetoja, joissa yksikantaan todettaisiin, että ”yrittäjät ovat tätä mieltä”. On tarkempaa kertoa, että tällä tavoin yritykset kokevat vaikutukset.

 

Ratikan kyydissä kohti tulevaa

Ratikkatyömaan vaikutusten tutkimisessa aika-aspektin käsittäminen on oleellista. Ratikkatyömaa etenee kuin – no ratikka. Ilari sanoisikin, että jos jotain yhteistä viestiä haluaisi kuitenkin tiivistää hyvin monien rakennustyömaan varrella olevilta yrittäjiltä se kuuluisi näin: ” Edessä on hyvä tulevaisuus, jonka hyvyyteen ratikka todella paljon vaikuttaa, kuhan nyt selviäisi ensin tästä 3-6 kuukaudesta.” Ilari kertoo, että tämä viesti kumpusi sekä tutkimuksen kysely- että haastatteluvaiheessa. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että ratikan ja uuden systeemin tuottamat hyödyt ja edut kaupungille kyllä nähdään. Haitat kuitenkin valitettavasti joudutaan kohtaamaan juuri siinä paikassa kussakin ajanhetkenä.

Yrittäjien suunnalta on myös tullut yksi iso oivallus, jonka Ilari haluaa nostaa esiin. Keskustassa toimivat yrittäjät havahtuivat kevään 2018 aikana nopeasti siihen, että he itse vaikuttavat omalla puheellaan paljolti mielikuvaan ja käsitykseen siitä, mitä ison remontin ja työmaan ympäristössä tapahtuu. Elinkeinoharjoittajat ja keskustan alue eivät hyödy, jos yhteinen viesti kuuluu, ettei keskustan alueelle kannata tulla.  Ilarin mukaan yrittäjien keskuudessa lähti vauhdikkaasti leviämään ajatus siitä, että yrittäjien tulisi itse muuttaa puhetapaansa. Tämä muutos on näkynyt myös Yrittäjä-lehdessä sekä muussa ratikkaa koskevassa uutisoinnissa ja viestinnässä. Erään keskustan kauppiaan kommentti tutkimusaineistossa kiteyttää Kaisun mielestä hyvin puhetavan muutosta ja tietynlaista me-henkisyyttä:

”Keskusta elää, keskusta ei ole kuollut tai suljettu”

Lue lisää:

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta
Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet


Saara Kontiainen

Kirjoittaja on graduaan työstävä puheviestinnän opiskelija ja johtamiskorkeakoulun viestintäkoordinaattori.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *