Tamperelainen silta
Nosto

Uudistusten ytimessä: Vihreää ruohoa ja ylitettyjä aitoja

Mikä yhdistää uuden yliopiston, tulevan maakunnan ja älykkään kaupungin rakentamista? Ehkä yllättäenkin rakentamisessa vastaantulevat kysymykset ovat varsin samanlaisia, vaikka organisaatiot ovat erilaisia.

Yhteiskunnan kannalta suuria uudistuksia viedään juuri nyt läpi kovassa aikapaineessa, itsehallinnosta ja toimijoista puhuen, perinteisten alojen rajoja ylittäen ja korkein tavoittein, edelläkävijyyttä tavoitellen. Voi olla, että tulevaisuudesta käsin huomaamme, että juuri tässä oli sellainen murroskohta, joka mursi vanhoja polkuriippuvuuksia ja mahdollisti suuremman harppauksen uuteen suuntaan. Toisaalta voi olla, että aika tasoittaa tämänhetkisen kohinan ja tunnistamme paremmin myös jatkuvuudet yli hallinnollisten muutosten.

Olen kokenut uniikkina mahdollisuutena päästä viemään käytäntöön näitä mielenkiintoisia muutosjohtamisen haasteita. Hallinnollisesti helpoin oli ehkä viedä läpi Tampereen kaupungin muutosta kohti älykästä kaupunkia. Sen ideasta, kaupungista mahdollistajana ja alustana yhteiselle kehittämiselle, on helppo innostua ja kaupunkilaiset ja yhteistyökumppanit ovat lähteneet aktiivisesti mukaan, yliopistot mukaan lukien. Mutta kyllä, se on merkinnyt myös kipuilua – ison hallinnollisen valmistelukoneiston johtamisen logiikka kun on kovin erilainen kuin innovaatioekosysteemin.

Hallinnollisesti mittavin näistä on maakuntauudistus. Muutosjohtamisen voimavarana siinä on rohkea visio: Pirkanmaan uusi maakunta haluaa olla Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin. Sekään ei ole kivutonta. Noin 20 000 ihmisen työpaikka ja puolen miljoonan ihmisen sote-palveluiden järjestäjä vaihtuu, rahat ovat tiukassa eikä lopullisia ratkaisuja kyetä vielä tekemään ennen kuin uusi maakuntavaltuusto on valittu.

Uusi Tampereen ylipisto kirjoittaa osaltaan historiaa ja näyttää suuntaa koko korkeakoulukentälle. Aikanaan yhteiskunnallisen korkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun saaminen kaupunkiin oli käänteentekevä askel Tampereen tarinalle ja kehittymiselle, ja nyt olemme onnistuessamme eräällä tavalla vastaavan harppauksen äärellä. Mutta vaikeita ratkaisuja tämäkin prosessi sisältää; haasteet ovat meille tuttuja.

Yli perinteisten raja-aitojen

Mitään näistä uudistuksista ei voi johtaa katsomalla vain oman organisaation sisälle, vaan niitä rakennetaan laajassa yhteistyössä. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös yhteisön mukaan ottaminen ja sisäinen yhdessä tekeminen; yhteinen suunta tulee eläväksi ja uusi kulttuuri kehittyy vasta sitä kautta.

Yhdistävä tekijä uudistuksissa on sekin, mistä tulevaisuuden menestystä ja innovaatioita haetaan.

Rajojen ylittämisestä. Uudistuksia ei tehdä minkään yksittäisen hallinnonalan lähtökohdista, vaan mahdollisuuksia löydetään niiden leikkauspinnoilta, yhdyspinnoilta. Älykkään kaupungin ratkaisut leikkaavat perinteisiä toimialarajoja, maakunnissa pohditaan hallinnonalojen ylittämistä elämänkaarimallilla ja uudessa yliopistossamme halutaan törmäyttää eri tieteenaloja uusien läpimurtojen saavuttamiseksi.

Nousevassa roolissa ovat ilmiöt. Ilmiöpohjaisesta oppimisesta eli tutkivasta, oppiainerajoja rikkovasta oppimisesta on perusopetuksessa puhuttu jo melko pitkään ja yliopistokoulutuksessakin se on ottanut paikkansa. Mutta ilmiöpohjaisuutta voidaan hyödyntää paljon opetusta laajemmin. Onko tulevaisuuden hallinto, tutkimus ja koulutus ilmiöperusteista ja missä määrin? Voiko ilmiöpohjaisuus haastaa jopa olemassa olevia hallinnon rakenteita tai uida voimakkaammin sisään politiikkaohjelmiin?

Yhdistävä tekijä on myös tarve kriittiselle asiantuntemukselle. Näissä kaikissa uudistuksissa johtamiskorkeakoulun osaaminen on muutosten ytimessä, tarkastellaan uudistuksia sitten johtamisen, hallinnon, innovaatioiden tai vaikka konfliktinhallinnan näkökulmista. Nyt jos koskaan tämän osaamisen näkyminen ja kuuluminen – ja sitä kautta yhteiskunnallinen vaikuttavuus – on tärkeää.

Kuvituskuva: Petri Kivinen / Visit Tampere

Anna-Kaisan kasvokuva: Kimmo Torkkeli

Lue lisää:

Vertaiskauppa ja kaupan evoluutio

Pandoista, luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta


Anna-Kaisa Ikonen

Anna-Kaisa Ikonen toimii johtamiskorkeakoulussa työelämäprofessorina.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *