Opiskelijan näkökulma

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa muihin rahoitustuotteisiin julkisella sektorilla. Avaamme tässä blogitekstissä hieman työskentelymme tähtihetkiä, työn pääpiirteitä sekä sitä, kuinka saimme työstämme vihreän rahoituksen tarjoajan, Kuntarahoitus Oyj:n kannustusstipendin.

Mikä vihreä rahoitus? 

Vihreällä rahoituksella tarkoitetaan Suomessa Kuntarahoitus Oyj:n tarjoamaa rahoitusta, jonka myöntämiskriteereissä on kirjattu, kuinka rahoituksen saavan kohteen tulee täyttää määrätyt ympäristökriteerit. Käytännössä tämä näkyy siten, että jos vihreää rahoitusta haetaan esimerkiksi koulun rakentamiseen, tulee tulevan rakennuksen olla vähäpäästöinen ja siten täyttää rahoitukselle asetetut ympäristökriteerit. Jos nämä kriteerit eivät täyty rakennusprosessin aikana, voidaan rahoitustarjous vetää takaisin. Vihreällä rahoituksella pyritään siis positiivisiin ympäristövaikutuksiin julkisten projektien puitteissa. Vastaavasti ympäristökriteereihin suostuva asiakas taas saa Kuntarahoituksen lainatarjouksen hieman huokeimmilla korkokustannuksilla.

Vihreä rahoitus on Suomessa suhteellisen tuore ilmiö. Ensimmäinen julkisille instituutioille tarjottava vihreä joukkovelkakirjalaina laskettiin Kuntarahoituksen toimesta liikkeelle vuonna 2016. Kuntarahoitus Oyj on ensimmäinen toimija Suomessa, joka tarjoaa vihreää rahoitusta rahoitusvaihtoehtona. Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja valtion omistama rahoituslaitos, joka tarjoaa rahoitusta kuntasektorille. Vastuullisuus on yksi yhtiön suurimmista kulmakivistä, ja vihreän rahoituksen tarjoaminen sopii tähän arvomaailmaan hyvin.

Miksi juuri tämä tutkimuksen aihe?

Valitsimme tutkimuksen aiheen opettajamme kannustuksesta sekä sen ajankohtaisuuden takia. Yksi ryhmämme jäsen oli myös kuullut Kuntarahoituksen luennoitsijan esittelyn aiheesta opintojensa aikana, joten aihe oli myös siltä puolelta mielen päällä. Kaikkia meitä kiinnosti vihreässä rahoituksessa erityisesti sen tuore asema julkisessa rahoituksessa sekä siihen liittyneet kansainväliset trendit. Koimme, että aihe on todella tutkimuksen arvoinen, ja että voimme tutkimuksen myötä tuottaa lisäarvoa aiheesta kiinnostuneille. Vihreää rahoitusta ei myöskään olla juuri Suomessa tutkittu, joten aiheen koskemattomuus oli myös tuntuva lisäbonus.

Prosessimainen työskentely yhteistyössä

Uskoaksemme yksi ryhmämme menestystekijä, joka lopulta johti kannustusstipendin saamiseenkin, oli prosessimaisen työskentelyn aloittaminen heti kurssityömme aluksi. Tutustuimme toisiimme paremmin ja loimme keskuuteemme avoimen ilmapiirin, jossa oli helppoa ja mutkatonta heitellä ideoita tutkimuksen alkuvaiheessa. Aluksi näkökulman hakeminen tuotti hankaluuksia. Vihreän rahoituksen ollessa niin tuore ilmiö, meidän oli käytännössä mahdollista tarkastella teemaa mistä tahansa hallintotieteellisestä näkökulmasta. Päädyimme yhteiskuntavastuun käsitteeseen kuitenkin melko varhaisessa tutkimusprosessin vaiheessa. Koemme edelleen erityisen tärkeäksi tarkastella vihreän rahoituksen kontekstia juurikin yhteiskunnallisuudesta käsin; kyseessä on innovatiivinen tuote, jolla on vaikutusta vähintään implisiittisesti yhteiskuntaan ja ekologisuuden edistämiseen.

Haastateltavien etsimisen saimme aloitettua kontekstin ja näkökulman päätöksen myötä. Onneksemme myös pirkanmaalaiset toimijat ovat käyttäneet vihreää rahoitusta isommissa, että pienemmissä projekteissaan. Tämän myötä haastateltavien etsiminen ei koitunut haasteeksi, mikä auttoi prosessiamme menemään varmoin askelin eteenpäin. Tampereella esimerkiksi Tampereen raitiotie on saanut vihreää rahoitusta.

Päädyimme ottamaan yhteyttä Lempäälän Energiaan, sillä fyysisen läheisyyden lisäksi Lempäälän Energian hallituksen puheenjohtaja toimii myös Tampereen yliopistossa ympäristökoordinaattorina. Koemme, että tämän haastatteluasetelman kautta saimme tietoa paitsi Lempäälän Energiasta ja heidän toiminnastaan, myös näkökulmaa vihreän rahoituksen tarkasteluun yhteiskuntavastuun käsitteestä katsoen. Haastattelutilanne oli ensimmäisiä tekemiämme haastatteluita, mutta kokonaisuudessaan se sujui vaivattomasti ja soljui eteenpäin kuin itsestään.

Vihreän rahoituksen käyttäjän näkökulman lisäksi halusimme haastatella myös vihreän rahoituksen tarjoajaa, Kuntarahoitus Oyj:tä, sillä he ovat käytännössä tuoneet vihreän rahoituksen Suomeen.  Asiantuntijahaastattelusta saimme faktatietoa sekä laajempaa näkemystä myös vihreän rahoituksen tulevaisuudenkuvista. Haastattelutilanteessa kanssamme oli myös kaksi julkisen rahoituksen professoria. Haastattelukokemattomuutemme kuitenkin tietyllä tapaa kääntyi vahvuudeksemme, sillä pääsimme toteuttamaan haastattelun olematta lukkiutuneena tiettyyn haastatteluprosessiin. Professoreilta saamamme kommentit antoivat rutkasti itsevarmuutta. Oppimisen ja akateemiseen maailmaan kasvamisen näkökulmasta tämä haastatteluasetelma oli erityisen tärkeä.

Samalla, kun työstimme haastatteluita yhteistyössä, kokosimme teoreettista viitekehystämme. John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelu oli tähän ensimmäiseen tutkimusharjoitukseemme peilaten riittävän yksinkertainen, mutta kuitenkin myös tarpeeksi monitahoinen, jotta saimme analyysista aitoja tuloksia. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi analyysimenetelmänä toimi työssämme hyvin. Saimme analyysissamme nostettua aineistosta ne pääkohdat vihreästä rahoituksesta, sen tarjoamisesta ja käyttämisestä, joiden avulla saimme asetettua vihreän rahoituksen yhteiskuntavastuun kehikkoon. Prosessin loppupuoli tuntui menevän kuin itsestään kohti maalia; tapasimme säännöllisesti, työstimme yhdessä materiaaliamme ja kirjotimme prosessimaisen työtavan mukaan asettaen välitavoitteita. Saimme tutkimuksen valmiiksi hyvissä ajoin ennen viimeistä deadlinea ja ehdimmekin hyvin vielä jatkojalostamaan esimerkiksi sanavalintojamme akateemisimmiksi.

Tutkimuksen tuloksista

Analysoimme vihreää rahoitusta yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Teoreettinen viitekehyksemme rakentui John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelun perusteella. Triple Bottom Linessa yhteiskuntavastuu jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: taloudelliseen, sosiaaliseen sekä ympäristölliseen näkökulmaan. Taloudellinen näkökulmamme kulminoitui siihen, sopiiko vihreä rahoitus yhteiskuntavastuun kehikkoon rahoitusinstrumenttina, sekä millaisena sen asema näyttäytyy muiden rahoitusvaihtoehtojen rinnalla. Sosiaalisen näkökulman ydin on siinä, millainen rooli vihreällä rahoituksella on yhteiskunnassa, ja millainen on vihreän rahoituksen sijoittajien näkökulma. Ympäristöllinen näkökulma kiteytyi hankkeiden aikaansaamiin ympäristövaikutuksiin.

Vihreän rahoituksen käyttäjien näkökulmasta vihreä rahoitus näyttäytyy vastuullisena sekä edullisena rahoitusinstrumenttina. Tuotteen edullisuus tukee sen kilpailukykyä ja asemoitumista suhteessa muihin rahoituksen instrumentteihin. Vihreä rahoitus tuotteena vastaa käyttäjien tarpeisiin. Epäselväksi tekijäksi kuitenkin nousi vihreän rahoituksen sijoituspohja. Vihreän joukkovelkakirjalainan tai leasingin tosiasialliset rahoittajat eivät siis ollut selviö. Kokonaisuudessaan kuitenkin vihreä rahoitus käyttäjän näkökulmasta sopii yhteiskuntavastuun edistämiseen.

Tarjoajan näkökulmasta puolestaan vihreä rahoitus nähdään vastauksena olemassa olevaan tarpeeseen. Tuotteen kysyntä on ollut valtavaa. Tarjoajan näkökulmasta on kuitenkin vain tietty määrä sellaisia ympäristö- ja muilta vaikutuksiltaan olevia hankkeita, joiden rahoittamiseen vihreää rahoitusta voidaan käyttää. Tämän lisäksi etenkin pienemmissä kunnissa nähdään olevan tieto- tai resurssipulaa esimerkiksi ympäristöstrategiasta. Yhteiskuntavastuu puolestaan korostuu tarjoajan näkökulmasta läpileikkaavasti tuotteessa. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus voidaan nähdä ilmastotyön tekemistä edesauttavana työkaluna, kun rahoituksella kannustetaan rakentamaan kestävämmin ja positiivisia ympäristövaikutuksia saavuttaen.

Käyttäjän näkökulmasta siis taloudellinen sekä ympäristöllinen yhteiskuntavastuun näkökulma toteutuu. Sosiaalinen näkökulma ei käyttämässämme viitekehyksessä toteudu, sillä rahoitusketju näyttäytyy toistaiseksi epäselkeänä. Tarjoajan näkökulmasta puolestaan taloudellinen sekä ympäristöllinen näkökulma tuntuvat oikein korostuvan. Sosiaalinen puoli jää myös tarjoajan näkökulmasta valjummaksi tekijäksi, sillä vaikka tarjoaja yrityksenä on varsin sosiaalisesti yhteiskuntavastuullinen, on vihreä rahoitus tuotteena sitä välillisesti.

Mitä tulee kansalaisten, veronmaksajien näkökulmaan, ilmiönä vihreä rahoitus edesauttaa ja tukee yhteiskuntavastuun toteutumista. Hankkeet, jotka saavat vihreää rahoitusta, tuottavat paitsi ympäristöhyötyjä, ovat usein kuntalaisia lähellä. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentaminen kestävästi hyödyttää jokaista osapuolta. Kokonaisuutena vihreä rahoitus on tutkimuksemme mukaan yhteiskuntavastuullinen, tarpeeseen vastaava tuote, jonka tarjoamisella ja käyttämisellä on positiivisia taloudellisia sekä ympäristöllisiä vaikutuksia laaja-alaisesti, unohtamatta sosiaalisen ulottuvuuden välillisiä positiivisia vaikutuksia.

Mitä tutkimuksesta jäi käteen? 

Tutkimus oli meille kaikille ensimmäinen laatuaan, joten tutkimuksen tekeminen mataloitti kynnystä tehdä vastaavia töitä myös jatkossa. Koimme, että Tutkimuspraktikum-kurssin aikana tutkielmien tekemiseen liittyvä mörkö katosi, kun saimme työkalut tutkimuksen tekemiseen ja pääsimme kokemaan tutkimusprosessin läpiviemisen eri vaiheet. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että tutkimuksen tekemistä oppii vain tekemällä sekä tutkimusprosessin eri vaiheet kohtaamalla. Tutkimuksestamme saatu palaute, niin hyvä kuin kriittinenkin, auttoi meitä muovaamaan työtämme siihen pisteeseen, että saavutimme sen avulla kannustusstipendin. Palautteen vastaanottamisen tärkeys ja sen hyödyntäminen tulee auttamaan varmasti myös jatkossa akateemisten töiden tekemisessä.

Oli erittäin mielenkiintoista tehdä tutkimusta uudesta aiheesta, josta ei löydy juurikaan aiempaa suomalaista tutkimusta. Vaikka tämä toi välillä haasteita, se lisäsi työn tekemisen mielekkyyttä. Tutkimukseen sopivan teoriaviitekehyksen sekä tiedon etsiminen kehitti tiedonetsintätaitojamme, ja toi rohkeutta tarttua myös jatkossa itselle ei-niin-tuttuihin aiheisiin. Kaiken kaikkiaan tutkimus antoi paljon eväitä tulevien tutkimusten tekemiseen.

Tutkimuksen tekemisen kruunasi Kuntarahoitus Oyj:n stipendi, joka oli erittäin positiivinen yllätys. Olemme todella kiitollisia huomionosoituksesta, koska se ei ainoastaan palkitse, vaan myös kannustaa tekemään tutkimusta tulevaisuudessakin.  Lisäksi haluamme kiittää Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulua saamastamme huomiosta niin Johtamiskorkeakoulun Facebook-sivulla kuin kirjoittajakutsusta Vaikuttaja-blogiin. Näiden eväiden avulla on erityisen hienoa päästä kasvamaan kohti akateemista vaikuttajan uraa!


Meri Pulkkinen

Meri Pulkkinen on hallintotieteiden kandidaattiopiskelija Tampereen yliopistosta pääaineenaan julkinen talousjohtaminen. Talouden lisäksi kiinnostuksiin kuuluu politiikan ajankohtaiset aiheet sekä liiketalous.

Anne-Mari Kanniala

Anne-Mari Kanniala on hallintotieteiden kandidaattiopiskelija Tampereen yliopistosta pääaineenaan julkinen talousjohtaminen. Lisäksi juridiikan kiemurat sekä henkilöstöjohtamisen näkökulmat kiinnostavat.

Neea Loimuvirta

Neea Loimuvirta on hallintotieteiden kandidaattiopiskelija Tampereen yliopistosta pääaineenaan hallintotiede. Sekä opinnoissa että vapaa-ajalla sydäntä lähellä ovat talous, julkinen hallinto ja politiikka.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *